JULKAISUJA

Ärling Mertsi (2020).  Yhdenvertaisuuden merkitys ammattikorkeakoulun näkökulmasta. Teoksessa Hallia Antti (toim.) 2020. Yhteisöllisempi korkeakoulu. 

Yhteisöllisyys voidaan määritellä esimerkiksi keskinäisen ryhmään kuulumisen tunteeksi. Yhteisöllisyyden keskiössä on ihmisryhmä, joka on keskenään vuorovaikutuksessa ja jakaa jonkin yhteisen tavoitteen, kuten tutkinnon suorittamisen. Yhteisöllisyys voidaan nähdä myös pitkäkestoisena kuulumisena johonkin ihmissuhdeverkostoon tai yhteisöön, jolla on jokin yhdistävä tekijä.1 Näin myös esimerkiksi samassa korkeakoulussa, koulutusohjelmassa tai ryhmässä opiskelevat tai samaan opiskelijakuntaan kuuluvat opiskelijat muodostavat yhteisön.

https://drive.google.com/file/d/1BV7rnRhtD9sX9a7hGjd26bdsnQvya_z1/view

Jauhola, Laura; Ärling, Mertsi; Karinen, Risto; Luukkonen, Tuomas; Oosi, Olli (2019-11-25). Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2019:58.

Romanien työllisyystilanteen ja yrittäjyyden voidaan arvioida kehittyneen positiiviseen suuntaan viimeisen 10 vuoden aikana. Romanien koulutustaso on keskimäärin noussut, vaikka koulutuspolut ovat yhä usein muuta väestöä rikkonaisempia. Työttömyyttä on edelleen enemmän kuin pääväestöllä.

Romanien pukeutumis- ja tapasäännökset korostuvat arvioitaessa työllistymisen esteitä. Viime kädessä kyse on kuitenkin ratkaisuista, jotka tehdään aina yksilötasolla ja työpaikkakohtaisesti. Työnantajien asenteet nousevat yhä työllistymistä estäväksi tekijäksi. Asiaan tulee vaikuttaa laajalla asenneilmapiirin muutoksella, kohtaamisilla ja romanien nostamisella esiin osaamisen kautta tasavertaisina työntekijöinä.
Vaikka romanien työllistymisen esteitä tunnistetaan työllisyyspalveluissa, toimenpiteet niiden ratkaisemiseksi ovat vielä satunnaisia. Työllisyyspalveluissa tulee kiinnittää huomiota romanien työllistymisen haasteisiin ja yrittäjyyden tukemiseen ja toteuttaa alueellisen tarpeen mukaan erityisiä toimenpiteitä. Romanit ovat pieni asiakasryhmä muiden joukossa, joten työllisyyskysymysten esillä pitäminen ja palveluiden kehittäminen edellyttävät rakenteellisia uudistuksia ja informaatio-ohjausta sekä mahdollisuuksien luomista. Romanien oman toimijuuden tukeminen ja osallisuus toimijoiden välisissä paikallisissa ja alueellisissa yhteistyörakenteissa on merkittävä työllistymistä edistävä tekijä.

https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-469-3

Ärling M. (Ed)., (2020). Voimaa opiskeluun - otetta ohjaukseen : Voimaa opiskeluun -hankkeen loppujulkaisu. , In: Diak Puheenvuoro 29, Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Voimaa opiskeluun -hanke etsi keinoja vähentää opintojen keskeyttämistä ja viivästymistä. Hanke paneutui opiskelijoiden siirtymävaiheiden ja koulutuksellista tasaarvoa tukevien palveluiden parantamiseen. Kohderyhmänä oli toisen asteen ja ammattikorkeakouluopiskelijoita.
Kädessäsi oleva teos on Voimaa opiskeluun -hankkeen loppujulkaisu, jossa esitellään erilaisia malleja opinnoissa jaksamisen turvaamiseksi. Tukimallit vahvistavat opiskelijoiden mielenterveys- ja elämänhallintataitoja. Tavoitteena on opiskelijan kokonaisvaltainen ja oikea-aikainen tukeminen. Tukimalleja pilotoitiin eri tavoin: toisella asteella tuki rakennettiin osaksi opintoja, ammattikorkea-koulussa tarjottiin opiskelijoille elämän-hallintataitojen kurssia sekä kehitettiin vertaismentorointia. Julkaisun toiseen osioon on koottu harjoitteita, joita sovellettiin pilotoinnissa eri tavoin.
Hankkeessa saatiin vahvistusta näkemykselle, jonka mukaan koulutusorganisaatioiden tulee sisällyttää mielenterveyttä tukevia elementtejä luonnolliseksi osaksi rakenteita, toimintakulttuuria ja opetussisältöjä. On tärkeää vahvistaa koulutusorganisaatioiden henkilöstön mielenterveysosaamista, turvata toimiva opiskeluterveydenhuolto sekä edistää moniammatillista yhteistyötä. Ongelmien ennaltaehkäisyn ja uupumuksen varhaisen tunnistamisen avulla opintojen viivästyminen vähenee ja siirtyminen jatko-opintoihin ja työelämään nopeutuu.

https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-341-4


Mäenpää N., Perho K., Ärling M. (Eds.)., (2018). Uskalla! It's possible : Romanien sujuvat koulutus ja työllisyyspolut : Tšetanes naal - ja Nevo tiija -hankkeiden loppujulkaisu. , In: Diak Puheenvuoro 15, Diakonia-ammattikorkeakoulu. 

Kuinka romanien koulutuspolut ja työurat rakentuvat nyky-yhteiskunnassa, ja millaista tukea matkan varrelle tarvitaan? Tšetanes naal - koulutuspoluilla- ja Nevo tiija - uusi aika -kehittämishankkeiden yhteisessä loppujulkaisussa kuvataan valtakunnallisen työskentelyn tuloksia. Romanien osallisuus on ollut kantava teema molemmissa hankkeissa, ja romanitaustaisten työntekijöiden ääni kuuluu vahvasti myös loppujulkaisussa.
Romanien osallisuuden paranemisen avaimiksi piirtyvät omaan oppijuuteen ja täysivaltaiseen kansalaisuuteen herääminen yksilötasolla, yhteisön avainhenkilöiden positiivinen esimerkki sekä toisaalta yhteiskunnan avartuminen, syrjivien rakenteiden purkaminen ja usein myös intensiivinen tuki ja kannustus: Uskalla, it's possible! Hankkeen slogan toimii molempiin suuntiin - romaneja eteenpäin kannustaen mutta myös pääväestön asenteita tuulettaen.
Mukana mittavassa työssä on ollut lukuisia kuntia, kaupunkeja, oppilaitoksia ja romanijärjestöjä. Kymmenet päättötodistukset ja lukuisat työllistymiset sekä henkilökohtaiset havahtumiset oman tulevaisuuden mahdollisuuksiin ovat konkreettisia näyttöjä hanketyön hedelmistä eri puolilta Suomea.
Teos sopii oppimateriaaliksi ja käsikirjaksi niin romanitoimijoille kuin muillekin osallisuustyön tekijöille yksittäisistä oppilaitoksista kuntien opetustoimeen ja työllisyyspalveluista muuhun päätöksentekoon. Teos tarjoaa 25 sosiaalista innovaatiota eli mallinnusta, joissa kuvataan romanityön hyviä käytäntöjä. Ne ovat konkreettisina työvälineinä sovellettavissa monenlaiseen osallisuustyöhön.
Vuosina 2016-2018 toimineita hankkeita on rahoittanut Euroopan sosiaalirahasto. Nevo tiijan kotimainen rahoittaja on ollut sosiaali- ja terveysministeriö, ja Tšetanes naalin opetus- ja kulttuuriministeriö.

URN:ISBN:978-952-493-316-2

       Mertsi Ärling, Katja Ärling, Merja Issa, Lasse Heikkilä. Syvä laulu musikaali 2012. Paimion kesäteatteri. 10 esitystä, katsojia 4200.

Romanien historiaan keskittyvä Syvä Laulu -musikaali sai ensi-iltansa Paimion kesäteatterissa elokuun puolivälissä 2012. Musikaali sisälsi aineksia kansainvälisyydestä; vankkurit vaeltavat halki Euroopan aikamatkana toisen maailmansodan kuohuista Suomeen.

Syvän laulun monikerroksinen tarina käsittelee romanien historian lisäksi koko romanimusiikin skaalaa, genreä. Tarinan punaisena lankana on nuoren naisen kasvuprosessi. Neito on aikuistumassa ja ottamassa käyttöön aikuisen romaninaisen asun. Samalla hän miettii identiteettiään: Kuka minä olen? Mistä minä tulen? Teoksessa käsitellään myös hengellistä ja yhteiskunnallista tematiikkaa. Tarinaa kuljetetaan musiikin avulla eteenpäin.

Idea musikaalista syntyi Mertsin vaimon, Katjan, mielessä. Hän on aina halunnut tehdä musikaalin, ja tutustuttuaan Federico Garcia Lorcan runoihin, lähinnä mustalaisromansseihin, hän sai lisää intoa. Katja alkoi kehittää ideaa ja kertoi siitä kirjailija Merja Issalle, joka kehitti musikaaliin kehystarinan.

Ylpeyttä äänessään Ärling toteaa, että Syvä laulu -musikaali on ainutlaatuinen projekti. Hän ei ole kuullut, että samankaltaista juttua olisi koskaan tehty, ainakaan Suomessa.

"Musikaalin tekemiseen on haluttu ottaa mukaan aivan tavallisia ihmisiä, auttaa ja voimaannuttaa heitä sekä nostaa esiin erilaista kulttuuria ja positiivista näkökantaa. Mukana ovat myös turkulaiset Mikaelin ja Katariinan seurakunnat. Heidän johdollaan on ollut tarkoitus mennä mukaan ihmisten elämään diakonisesti ja tuoda avun mahdollisuus jokaiselle osallistujalle.

Projektissa on ollut mukana "kantasuomalaisia", romaneja, maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita, eli joukko on hyvin monikulttuurinen. Musikaalia on tehty lähinnä talkoovoimin, sillä palkattuja ovat vain ohjaajat ja koreografi. 


Ärling M. 2018. Uskalla. It's possible! Unelmista totta -videosarja

Romanien positiiviset uratarinat muuttavat asenteita. Romanien yhteiskunnallinen osallisuus, koulutustaso ja työllisyystilanne ovat kohentuneet huomattavasti vuosien varrella. Unelmista totta -videosarja esittelee romanitaustaisisia oman elämänsä onnistujia. Positiiviset uratarinat valavat uskoa yhteisössä ja muokkaavat yhteiskunnan asenteita. Uusi videosarja esittelee romanitaustaisia oman elämänsä onnistujia. Julkaisemme syksyn 2017 aikana 12 videota, joiden päähenkilöistä jokainen on saavuttanut unelmansa. Kaikki on mahdollista! Toisessa videossa Rosita Mäntyniemi painaa päähänsä valkolakin. Tulevaisuus on valoisa ja uutena unelmana on musiikkipedagogin työura. Videot on tehty romanien koulutus- ja työllisyysuria tukevissa Nevo tiija ja Tšetanes naal -hankkeissa. Niitä koordinoi Diakonia-ammattikorkeakoulu ja ne saavat rahoitusta Euroopan sosiaalirahastolta. Videot on tuottanut Youngfield Oy.

www.youtube.com/playlist?list=PLX8L6VZCYbFK5hVFMZBUVBRMqD1LHfBEn

Ärling M., (2020). Romanit - tuntematon vähemmistö terveydenhuollossa ja seurakunnassa. Teoksessa
Thitz P., Malkavaara M., Rättyä L., Valtonen M. (Eds.)., (2020). Diakonisen hoitotyön perusteet ja käytäntö. , In: Diak Opetus 6, Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Diakonisessa hoitotyössä edistetään kokonaisvaltaisesti terveyttä ja hyvinvointia. Siinä vahvistetaan toivon näköaloja ja ihmisen omia voimavaroja. Tässä julkaisussa kuvataan diakonisen hoitotyön perusteita ja käytäntöjä terveydenhuollon ja kirkon työssä. Julkaisu soveltuu niin opiskelijoille kuin työelämässä toimiville.
Kirja etenee diakonisen hoitotyön historian, käsitteiden määrittelyn, koulutuksen ja erilaisten urapolkujen kautta diakonisen hoitotyön monipuolisiin käytännön kuvauksiin. Hoito- ja diakoniatyötä tarkastellaan erilaisissa toimintaympäristöissä ja kohtaamistilanteissa.
Julkaisussa pohditaan koulutuksen antaman kaksoiskelpoisuuden merkitystä, hyödyntämismahdollisuuksia ja tulevaisuuden näkymiä. Miten diakonisen hoitotyön osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan? Miten osaamista voidaan hyödyntää terveydenhuollossa ja seurakunnissa parhaalla mahdollisella tavalla?
Kirjan kirjoittajat ovat diakonian eri alojen ja erityisesti diakonisen hoitotyön asiantuntijoita kirkon, seurakuntien ja yhteiskunnan sekä sairaanhoidon ja koulutuksen saralta.

Johtaja

https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-367-4 

Ärling, Mertsi 2010. Romanit terveyspalveluiden käyttäjinä : romanipotilas vuodeosastolla -opas. Diakonia-ammattikorkeakoulu2010

Kulttuurista johtuvat erilaisuudet alkavat olla jokapäiväisiä sosiaali- ja terveysalan asiakastyössä nykyisin. Hyvä hoito edellyttää, että koko organisaation on otettava kulttuuriset tekijät huomioon asiakastyössä niissä määrin, kuin se on mahdollista. Yksittäisen työntekijän kulttuuritietoisuus ei ole riittävä perusta kulttuurilähtöisyyden toteutumiselle.
Romanit ovat yksi lisääntyvä terveyspalveluiden käyttäjäryhmä. Vaikka romanit ovat asuneet Suomessa vuosisatoja, ovat heidän kulttuurinsa ominaispiirteet edelleenkin tuntemattomia. Terveydenhoitotyötä tekevät henkilöt tapaavat päivittäin eri kulttuuritaustoista tulevia potilaita. Sairaanhoitajan asiantuntijuuteen kuuluu eri etnisiä kulttuureja kunnioittava hoidon kompetenssi.
Luonnostaan saattaa kuitenkin olla mahdottomuus tietää eri kansallisuusryhmien ominaispiirteitä ja millä kulttuurisilla tekijöillä on merkitystä itse hoitotyöhön.
Tämän produktion tehtävänä oli tuottaa opas romanitaustaisen potilaan kohtaamiseen vuodeosastolla. Oppaan tarkoituksena on olla terveydenhuollon ammattihenkilön tekemä opas alan ammattihenkilöille. Oppaan tavoitteena on toimia hoitajien apuna romanitaustaisen potilaan toimintatapojen ymmärtämisessä sairaalaympäristössä. Oppaassa käsitellään lyhyesti transkulttuurista hoitotyötä, jotta hoitaja voi peilata saamaansa kulttuuri-informaatiota hoitotieteelliseen teoriaan. Oppaassa käydään myös lyhyesti romanien historia ja tapakulttuuri, jotta kausaalinen konteksti on paremmin hahmoteltavissa. Oppaan hoitotyötä tukeva osuus on sen lyhyissä ohjeistuksissa eri hoitotoimintoihin ja käytäntöihin, jotka on koettu haasteellisina sekä yleisesti sairaalojen vuodeosastoilla että romaniyhteisössä.

https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120717332 

Ärling M. (Toim.) Vehosmaa A., Kumpuvuori J., Litzen E., Lehtiö R.(2008). Elämän palasia - Ihmisten kokemuksia matkalla kohti tasa-arvoisempaa Suomea. 

Turussa julkaistu kirja antaa kasvot erilaisuudelle. Kirja kertoo Inhimillisiä tarinoista tavallisista ihmisistä omilla tarinoillaan ja kasvoillaan. Heidän lähtökohtansa ja elämänsä ovat erilaiset, mutta jokaista heitä yhdistää erilaisuus valtaväestöön nähden, useimmilla myös syrjityksi joutuminen.

Elämän palasia - Ihmisten kokemuksia matkalla kohti tasa-arvoisempaa Suomea on EU-rahoitteisen YES Yhdenvertaisuushankkeen kirjallinen tuotos, jonka lopputuloksesta tekijät ovat aidosti ylpeitä.

Turussa hankkeeseen ovat osallistuneet maahanmuuttajayhdistys Sondip ry, Turun Seudun Romanit ry, romaninaisten Kromana ry, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä edustava Turun seudun Seta ry sekä hankkeen alkuunpanijana toiminut vammaisjärjestö Kynnys ry.

Kirja on tehty ihan tavallisille ihmisille, päättäjille, kouluopetukseen, ihan jokaiselle.

- Kirja nostaa ihmisten kautta esiin käytännön asioita, asenteita ja poliittisia päätöksiä, jotka ovat vaikeuttaneet heidän elämäänsä. Suvaitsevaisuuden kannalta tärkeintä ei ole jakaa informaatiota. Tärkeintä on, että meidät nähdään ihmisinä ja persoonia, ei vain jonkun ryhmän edustajina, Mertsi Ärling , yksi kirjan toimittajista kertoo.